sunnuntai 3. toukokuuta 2015

contradictory mind


Vihaan ajattelu tapaani, oikeastaan että ajattelen liikaa,
en pääse ajatuksistani irti  ja mietin
"mikä tähän voisi helpottaa, miksi kaikki on tällaista,"
Vatvon näitä ajatuksia päässäni kokoajan ja ennakoin 
"ei se kuitenkaan minua auta, miten se muka voisi helpottaa"
en siis päästä näistä ajatuksista hetkeksikään irti,
en keksi keinoa mikä siihen auttaisi,
 jälleen palaan samaan kierteeseen, ajatuksiin.
Haluanko vain päästä helpoimman kautta
olenko vain laiska yrittämään?

Tässäkin tulee ristiriita esiin,
jos asia olisi niin ,miksi sitten lojuisin mielisairaalassa,
yritäen keksiä mielekästä tekemistä,
tehdä elämästä elämisen arvoista,
päästä tästä ahdistuksessa rypemisestä eroon.
yrittää kaikenlaisia konsteja jotta onnistuisin.
Ei, en ole täällä huvikseni,
en oleta että täällä ollessa kaikki ratkeaisi itsestään
eikä minun tarvitsisi tehdä asioille mitään.
Jos itseään niskasta kiinni ottaminen ratkaisisi tämän
en olisi täällä vaan normaali elämässä
tehden kaikkea normaalisti.
Yritän, minä todella yritän jatkaa eteen päin.
Suurin työ on se että osaisin olla ajattelematta,
vaikka tiedostan ongelmat en takertuisi niihin kokoajan,
pääsisin pahimman yli ja jaksaisin mennä eteenpäin.
käyttää niitä keinoja jotka päässäni jo tiedostan teoriassa,
niitä samoja asioita joita itse muille neuvon.
Kuinka tämä sitten käytännössä tapahtuu ?
sitä minä yritän selvittää...
 jälleen ristiriita.
Toisaalta kirjoittaminenkin keino purkaa tunteita,
saada asioista ja itsestään selvää. 
Tapa selvittää kaikki, mutta ajattelen.
ristiriita


Jokaisen ihmisen elämä on hyviä ja huonoja päiviä, vastoinkäymisiä,
surua, uupumusta, onnea, iloa yms.
Ja elämän ei helppoa kuulu ollakaan,
mutta ihmisillä on eriäviä syitä miksi se ei onnistu aina niin helposti.

Minun kohdallani
"ota itteäs niskasta kiinni!"
sisältää nämä:

Selvitä mistä käyttäytymis mallit ja tavat ovat peilautuneet sinuun,
miten voit vaikuttaa niihin,
mistä kaikki viha tulee ja ketä kohtaan sitä oikeastaan tunnet,
hyväksy kaikenlaiset tunteet itsellesi,
niitä tulee ja menee,
löydä itsestäsi se voima jolla jaksat uskoa parempaan
ja tavoitella sitä,
yritä siis päästä tilanteen yli
jossa kaikki voimasi menevät itsesi pidättelemiseen
jottet satuta itseäsi, 
tunteiden piilotteluun,
jossa ruokahalusi on huono,
et voi nukkua kunnolla,
pelkäät ihmisiä,
normaali arjen askareet tuntuvat merkityksettömältä.
Opettele siis näyttämään tunteesi
hallitsemaan ajatuksiasi,
keksiä vaihtoehtoinen keino purkaa asioita kuin itsetuho,
olla uupumatta kaikesta tästä,
nukkua ja syödä normaalisti.
jaksaa tehdä arjen normaali asioita huolehtimatta,
olla peloton ja liikkua paljon ihmisten ilmoilla,
mennä kouluun, hankkia harrastuksia,
säännölinen päivärytmi.

Kyllä, minä yritän tälläkin hetkellä
"ottaa itseäni niskasta kiinni"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti