"En tiedä", tämä lause kiteyttää tämän hetkisen tilanteeni.
En tiedä mitä tunnen, miksi ahdistaa, olenko surullinen,
vihainen vai mikä on tämä selittämätön tunne, olotila?
Ahdistaako minua kun tunnen näin
vai tunnenko näin koska minua ahdistaa?
Mitä tämä tunne pitää sisällään, en tiedä.
En tiedä mikä tämän kaiken aiheuttaa,
mikä on se konkreettisin syy tähän paskaan..
Onko se käsittelemättömät traumat, ero,
tulevaisuuden pelko, vanhojen asoiden "kummittelu",
vai kaikkien näiden summa, en tiedä.
Jälleen mietin, onko missään asiassa mitään järkeä,
ketä se haittaisi jos viiltäisin ja se olisi minun salaisuuteni.
Itsetuho vietti on vallannut pääni, hädintuskin hallitsen sitä.
Hillitsen itseni, koska pelkään, pelkään itseäni,
jos mikään ei enää riittäisikään minulle.
Olen nähnyt käteni täysin auki, kaivellut sitä,
tiedän siis mihin kykenen ja siksi pelkään,
se menisi todennäköisesti hengenvaaralliseksi "leikkimiseksi"
vaikkei mitään itsemurha aikomusta olisikaan.
Surullinen, pelokas, vihainen, toivoton, uupunut,
ahdistunut, väsynyt, turhautunut, lamaantunut, kyllästynyt,
pettynyt, stressaantunut, onneton, iloton, ärtynyt, hätääntynyt..en tiedä
En tiedä mitä pitäisi tapahtua että nousisin tästä paskasta,
jos tietäisin en olisi mielisairaalan seinien sisällä
toivottomana miettien apukeinoja,
Lääkitys, uusi asunto, keskustelut, tuki, ruokahalu, turva, asioiden käsittely,
ne ehkä voivat auttaa minut alkuun.
en tiedä, tarvitsen aikaa.
Kukaan ei tiedä minkälainen sota pääni sisällä on, mitä tunnen,
He voivat vain kuvitella ajatukseni, tunteeni,
mutta eivät tiedä ja se on inhimillistä,
enhän minäkään tiedä miltä esim. syövän sairastaminen tuntuu,
voin vain kuvitella.
Tuki, kannustus, ymmärrys, apu,
mikä riittää, mitä pitäisi sanoa, mistä puhua?
EN TIEDÄ
