Tämä asunto muistuttaa minua itsemurha yrityksistä kokoajan,
jokainen askel tekee kipeää, sillä muistan asioita liian selväsi.
En pysty katsomaan kunnolla peiliin, en pysty koskemaan itseäni miltei minnekään,
jokainen paikka on arpia täynnä, jotka muistuttavat.
Säikähdin kun kävin kaverini luona ja hän pyysi minua näytämään arpeni,
onneksi toinen keskeytti ja asia unohtui, eikä minun tarvinut näyttää niitä.
Ylipukeudun kokoajan, sillä en tahdo nähdä edes itse.
Selviä kuvia välähtelee silmissäni joka hetki kun jään miettimään asioita.
Ahdistaa olla täällä, ainakin kun olen yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti